Jokunen hetki sitten valittelin täällä raskausoireiden kaltaisia tuntemuksiani. Noh, nuo tuntemukset ovat suurimmaksi osaksi hellittäneet (paitsi se järjetön nännikipu, joka tekee imettämisestä aika tuskaa, ja tämä järkyttävä väsymys), mutta tilalle tuntuu tulleen muistoja vuoden takaa: ärsytystä, ketutusta, raivoa, finnejä, norsu-olo ja täydellinen alavireisyys. Tätä oloa on nyt ollut jo pari päivää ja toistaiseksi olen onnistunut välttämään suuremmat riidanhaastamiset ja muiden ärsyttämisen äärirajoille. Saavutus sekin sinänsä. Joku aika sitten muutama viikko minua ennen synnyttänyt ystäväni valitteli kuukautisten paluuta ja niiden aiheuttamaa hormonimyllerrystä. Tyhmyyksissäni ajattelin silloin, että minulla ei oikeastaan olisi mitään sitä vastaan, että menkat palaisivat ja pääsisimme aloittamaan toista yritystä, mutta en taas tienny mitä ajattelin. Hormonit tuntuvat ottaneen minut täysin valtaansa tavalla, jonka hämärästi muistan liittyneen oviksen ja menkkojen väliseen ajankohtaan. PMS on siis alkanut, mutta kauanko se mahtaa kestää? Poika täyttää tänään kaksi kuukautta, joten sen aikaa on siis synnytyksestä ehtinyt kulua. Jos itse sattuisin kuulumaan siihen joukkoon, joiden kuukautiset antavat odotuttaa itseään vuodenkin päivät, on edessä piiiiiiiiiitkä vuosi sekä itselleni että läheisilleni. Mikäli hatarat muistikuvat pitävät paikkansa, yleensä tätä PMS-oloa kun kesti se kierron viimeinen kaksi viikkoa ja siinäkin oli jo tekemistä. 

Ehkäisyä miettiessä päätimme Miähen kanssa, että toinen saa tulla heti kun on tullakseen ja kun tuo edellinenkään raskaus ei ihan nappia painamalla alkanut ja kun ikääkn on tämän verran, päätimme olla ehkäisemättä yhtään mitään. Aika vähän olen itsessäni havainnut raskausikävää, joka kuulemani mukaan saattaa vaivata rankastikin, mutta hassusti olen huomannut itsessäni kaipuuta siihen testailun tuomaan jännitykseen. Taidan siis tilata ovistestejä tulevaksi vuodeksi ihan vain siksi, että se testailu oli niin mukavaa. Aika on näköjään kullannut muistot tässäkin asiassa. Vuosi sitten olin ihan varmasti aika kypsä näkemään niitä tyhjiä testejä. Jep, Miäs ei taida tietää, että minä yritän jo ihan täysillä...