Vatsa alkaa olla paremmassa kunnossa. Hiukan vielä jomottelee esim. kauppakassia kantaessa ja bussin täristessä, mutta ei ollenkaan yhtä kivulias ole olo kuiin tässä viime päivinä. Olen tietty iloinen asiasta ja nautin lähes-terveydestä, mutta koko ajan on semmonen pieni pelko persuksissa, että kipu palaa. Ja mikäli merkit viimeisen kahden kuukauden ajalta pitävät edelleen paikkansa, palaavat kivut reilun viikon päästä juuri ennen menkkojen alkua. Tosin näin ärhäkkänä ei kipu vielä ole ollut, kuin mitä se tässä viime päivinä on riehunut. Oireet sopisivat endoon, mutta toivon edelleen, ettei se kuitenkaan sitä olisi.

Eilinen ovistikuttelu ei vielä tuottanut minkäänlaista tulosta ja ajattelinkin oviksen menevän harakoille noiden kipuiluiden myötä tässä kierrossa, mutta uskollisesti se vain sittenkin palasi juuri oikeaan aikaan kp 14. Kovin hyvin sitä tuskin saadaan hyödynnettyä, mutta jospa kuitenkin sen verran, että olisi jotain jännäiltävää tuleville viikoille. Vaikka eipä kai tässä mitään jännäiltävää ole, olis kai se jo luomusti tärpännyt, jos olis tärpätäkseen. Yrittää täytynee silti.

Kävin tänään shoppailemassa ihan silläkin ajatuksella, että äityykö tuo maha koskemaan kovastikin, jos olen enemmän liikenteessä. Talvitakki oli suunnitelmissa ostaa, mutta eihän se sit siihen tietenkään jäänyt, vaan kotiin tultiin takin lisäksi kenkien ja housujen kanssa. Mitenkään kamalan innoissani en ole kaupoissa kiertelystä ja vaatteiden hiplaamisesta. Haluaisin olla sellainen naisellinen, tiukkavartaloinen, itsevarmuutta uhkuva nainen, mutta juurikaan sellaiseksi en itseäni koe. Päinvastoin. Tunnen itseni varsinaiseksi makkaraksi. Epänaiselliseksi sellaiseksi. Niin, ja sellaiseksi, jonka täytyy parhaansa mukaan pyrkiä itseään ja kroppaansa peittelemään. Mistä lie sekin tunne alkunsa saanut. Noh, ostin kuitenkin vähän tiukemmat housut, kuin mitä muuten olen käyttänyt. Melko suurella todennäköisyydellä niistä tulee joko mun lempparit tai ne jää kokonaan käyttämättä. Kaikki tai ei mitään siis.

Nyt ei voi kai muuta, kun odotella miestä kotiin, jotta päästään oviksenaikaisiin puuhiin ;).