Raskaus ja sen tuomat vaivat ovat taakse jääneitä juttuja. Tämän tosiasian tajuttuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että minun olisi kai parasta pysytellä raskaana koko loppuikäni. Nämä muut vaivat ovat nimittäin sen verran ikävämpiä ja ainakin raskausvaivoille tietää toivoa ja helpotusta olevan luvassa lasketunajan tietämillä, kun taas näille muille vaivoille ei ole loppua näkyvissä. 

Sain fibromyalgia-diagnoosin joskus pari vuotta sitten. Kroppa kipuilee epämääräisesti ja väsymystä pukkaa. Siinä kai ne oireet pähkinänkuoressa. Ehkä ensimmäinen "oire", josta aloin epäilemään raskauden mahdollisuutta siinä keskenmenneessä raskaudessa oli kipujen yhtäkkinen hellittäminen. Se oli lähes maagista. Takana oli useampia sairaslomapäiviä kipujen takia ja yhtäkkiä vain huomasin eläväni ilman särkylääkkeitä (joista tosin apua saa kovin minimaalisesti). Samoihin aikoihin vaihdoin työpaikkaa juurikin siksi, että edellinen työni oli kohtuullisen fyysistä ja ehkä stressin vähenemisellä oli myös oma osansa kipujen lievittymiseen. Anyways, raskaus vei kivut ja vaikka raskaus kesken menikin, kivut pysyivät lähes poissa. Ehdin jo ajatella, että ihme on tapahtunut ja olen parantunut ko. tilasta, mutta totuus on jälleen kerran osoittautunut toisenlaiseksi. Nivelkivut ovat palanneet ja tuoneet mukanaan myös suolisto-ongelmat. Tai niin olen nämä kummalliset vatsaoireeni diagnosoinut. Pierettää, turvottaa ja vatsa toimii miten toimii. Yleensä tavalla, joka sai jo hieman pienentyneen pukamani palaamaan. Ei kiva, ei. Mitään ihan järkyttäviä kivut eivät toistaiseksi ole olleet, mutta sen verran muistuttavat olemassa olostaan, että toiveet ihmeparanemisesta ovat hiipuneet. 

Noihin suolistohämminkeihin kyllästyneenä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla hiilareiden tiputtamista ruokavaliostani. Homma on näin muutaman päivän kokemuksella toiminut hyvin siltä osin, että maha on normalisoitunut. Painoa on pudotettavaksi asti ja kyllähän se näillä eväin taitaa pudota ihan vain sivutuotteena. Niin mukavaa, kuin tuo laihtuminen olisikin, olen onnistunut saamaan tästä asiasta itselleni oikein todellisen ongelman. Imettäessä kun ei kuulemani mukaan saisi laihduttaa. Jos olen asian oikein ymmärtänyt, laihduttamalla voi saada maidontulon laantumaan ja vaikka maitoa tulisikin ja imetys olisi sitä myöden mahdollista, omasta elimistöstäni poistuvat kuonat ja muut saattavat päätyä maitoon. Ja sitähän en todellakaan halua. Kinkkinen paikka siis. Olen yrittänyt miettiä ja tutkia, josko jollakin pienellä hiilareiden lisäyksellä syömisiini voisin saada painonlaskun hidastumaan, mutta mikähän olisi se tapa ja se aine jolla sen voisin tehdä tuhoamatta ruokavalion vatsavaikutuksia? Hankalaa. Missään tapauksessa kun en haluaisin pojan tästä hommasta kärsivän.