Viikon paras hetki: yhtenä aamuna sängyssä loikoillessa Miäs taputti mun mahaa ja sanoi "mun on oikeestaan jo ikävä sitä vauvaa." Mitä tapahtui sille miehelle, joka ei enää halua lapsia? Eikä siitä ole kun 1,5 vuotta. Hyvä näin. 

Viikon turhauma: 7 kertaa yössä vessareissulla. Kotona osaan jo suunnilleen homman hoitaa ilman, että herään, mutta parin yön visiitti vanhemmilleni piti sisällään repaleisia öitä. 

Viikon pohdinta: viikko sairaslomaa takana. Olisinko sittenkin kyennyt ja pystynyt? Olisiko minun pitänyt pystyä ja kyetä? Onko minulla oikeus sairaslomaan, kun mitään vakavampaa ei kuitenkaan ole vaivana? 

Viikon vaiva: Peräpukama. Ikävä ja ylen inhottava vaiva. Eikä siitä sitten sen enempää. 

Viikon herkku: oliivit, jäätelö ja jugurtti. Erikseen nautittuna. 

Viikon ikävä: Miäs on työmatkalla. Palaa onneksi huomenna. 

Viikon huoli: helle taisi verottaa sinttiäkin ja parina päivänä ehdin taas pohtia, onko kaikki kunnossa. Eilen varsinainen biletyspäivä ja tänäänkin on vauhtia riittänyt, joten yritän uskoa ja luottaa siihen, että kaikki on hyvin. 

Viikon loppukaneetti: onneksi ne helteet hellitti. Jalkojen turvotus alkoi jo olla siinä pisteessä, että pelkäsin nahkani repeävän. Muutenkin jaksaa paremmin, kun on vähän viileämpää.