Niinhän siinä sitten kävi, että kun eilinen päivä oli sintin osalta niin hiljainen - ilta suorastaan olematon - ja yölläkin asiaa vielä murehdin, soittelin aamulla Naistenklinikan päivystykseen. Käskivät mennä piipahtamaan ja käyrillä oltiin varmaan joku 1,5h. Liikkeitä onnistuin ekan tunnin aikana saamaan kasaan vaaditut 10, mutta kyllähän niistä osa taisi mennä vähän arviosta. Kätilö sanoi näyttävänsä käyrää lääkärille ja lääkäri sitten olikin sitä mieltä, että ultrataan. Näimme siis sintin pitkästä aikaa. Pääasia lienee, että kaikki oli kunnossa. Liikutteli käsiään ja jalkojaan ihan kunnolla, mutta jostain syystä asento oli vain sellainen, etten niitä liikkeitä kovin hyvin tuntenut. 

Varsinkin keskiviikon neuvolan jälkeen olimme kovin yllättyneitä siitä, että vauva ei majailekaan raivotarjonnassa. Siellähän tuo köllötteli pää pystyssä. En sitten tiedä onko hän kääntynyt keskiviikon jälkeen, jonka vuoksi liikkeetkin ovat olleet tuntemattomissa vai tulkitsiko neuvolatäti asennon väärin. Ihme ei olisi sekään, koska lääkärikin sanoi, että hänestä tunnustelemalla vauva oli pää alaspäin. Reilun viikon päästä mennään siis sinne "pelkopolin" ultraan ja painoarvioon, joten siellä varmaan jatkot selviävät tuon tarjonnan suhteen, mikäli sintti edelleen majailee perätilassa. Tämän päivän painoarvio vauvalle oli noin 1,9kg, joka on vähän keskikäyrän alapuolella. Kuitenkin kuulemma menee edelleen normaalin rajoihin. 

Miäs rohkaistui lääkäriltä tiedustelemaan, että josko vauva tänään suostuisi sukupuolensa paljastamaan. Itse en varmasti olisi uskaltanut asiaa kysyä, kun jotenkin niin usein kuulee siitä, ettei tuollaiset asiat ole päivystysasioita. Eivätkä tietenkään olekaan. Lääkäri kuitenkin kaiken muun tarkastettuaan veikkasi meille poikaa. Sanoi sen tosin olevan vain arvaus. Jalkojen välissä näkyi "selvä uloke", mutta lääkärin mukaan siitä ei juurikaan voinut päätellä kovin paljoa, koska monilla tytöillä on häpyhuulet turvonneet vielä kovasti. Mutta olemme siis saaneet sekä tyttö- että poikaveikkauksen, joten taitaa ihan ylläriksi jäädä kumpiko meille sitten loppujen lopuksi tulee.

Tämän päivän jälkeen olen kuitenkin onnellinen, että kaikki on hyvin ja vaikka tuntemukset edelleen ovat hiljaisia, uskon kaiken olevan hyvin. Jokunen potku kuitenkin aina silloin tällöin tuntuu, joten eiköhän tämä tästä.